Torpatar oli koko viime viikon kovassa flunssassa. Viikonloppuna jo näytti siltä, että sitä paranee, mutta nyt on taas pari päivää ollut tukkoisempi olo. Puoli toista viikkoa jo mennyt ihan vaan haahuillessa. Paljoa mitään ole saanut aikaiseksi. Silloin kun on jaksanut, niin olen neulonut paria eri työtä, pikkasen koittanut kehrätä ja karstata lisää sekä kouluhommia vähän. Kotihommatkin on vähän jäänyt, ei vaan kunto anna periksi.
Aika on mennyt siis eniten sohvalla makoillessa ja televisiosta tallennuksia katsottaessa. Viime kuukausien aikana ei ole paljoa ennättänyt lukea lehtiä (mm. talo ja koti, maalla ja pari puutarhalehteä), nyt olen niitäkin saanut jo useamman luettua. Jotain hyvääkin siis...
Isäntä on koko talven valittanut, että traktorilla ajaessa takapuoli jäätyy. Joo, sellainen vanha hytitön traktori ja penkki on pelkkä rautanen istuin, jossa vanha kulunut pyyhe vain päällä. Eihän se tietenkään ihme silloin ole, jos takapuolta palelee kun lampaille käydään heiniä hakemassa.
Sitäpä sitten viikonloppuna keksin, että nuo pari ensimmäistä (tai tarkemmin ajateltuna toinen ja kolmas) vyyhteä voisi epätasaisuuden takia käyttää vaikka isännän takapuolta lämmittämään. Niinpä sitten aloin kutoa (tai siis oikeammin neuloa) traktorin istuimeen lämmitintä. Ihan summa mutikassa tein silmukat ja nyt näyttää tulevan kyllä ihan himpun liian leveä. Täytyy katsoa, kun valmiiksi saan, että huovuttaisinko pintaa vähän kiinni, jolloin se ehkä myös vähän kutistuisi...
Onpa erilaista neuloa lanoliinirasvaista villaa. Sormiin jää lanoliinia, mikä on tietysti hyvä asia, sillä sehän on hyvä ihorasva antibakteerisuuden vuoksi. Molemmissa peukaloissani on tällä hetkellä molemmat kynnen vieret auki ja todella kipeät, ja kun tätä takapuolen lämmitintä olen omakehräämästä langasta nyt neulonut, niin peukalotkin voi vähän paremmin.
