Tämä ei ole kirjan eikä langan mainos eikä tätä postausta ole tehty "sponsorointina" tekstissä mainittujen tahojen kanssa.
Olen pari vuotta haaveillut kunnon villapaidasta. Siis ihan oikeasta villasta tehtynä, että lankaan ei ole lisätty mitään polyamidia, yms. Tänä syksynä ajatus oli, että olisin tilannut joltakin käsityöihmiseltä islantilaisneuleen, mutta en sitten löytänytkään mieluista mallia (kuviota ja paidan mallia), niin se sitten jäi. Minulla on sellainen ongelma kaikkien yläosavaatteiden kanssa, että en voi sietää tiukkoja kaula-aukkoja ja vielä vähemmän sellaisia aukkoja, joissa kaulus on tuossa solisluiden kohdalla siinä, missä kaula loppuu ja alkaa rinta. Tulee tunne, että kuristuu. Sen takia hyvien paitojen löytäminen on ongelmallista.
Sitten luin yhtä lehteä, jossa oli maininta yhdestä kirjasta: Bää! Neulo ja virkkaa suomenlampaan villasta, jonka on kirjoittanut Sanna Vatanen. Se oli juuri ilmestynyt ja siltä istumalta menin kirjaston nettisivuille ja näin, että se on tulossa sinne, joten varaus kirjaan. Meni muutama päivä vai viikko, en enää sitä muista, mutta sitten sain kirjan käsiini. Tutkin sen läpi ja muutama ohje sieltä pompsahti. Mukaan luettuna villapaidan ohje, jossa ainakin piirroskuva näyttäisi, että kaulusosa saattaisi käydä minulle. Ainoa miinus, että kirjassa ei kyseinen villapaita ollut kenenkään päällä, niin en ihan varmaksi tiedä.
Päätin kuitenkin kopioida ohjeen itselleni (en ole niin nopea neulomaan, että olisin kirjan lainassa oloaikana ennättänyt neuloa valmiiksi asti ja kun ei tuo niska-hartiaseutukaan anna neuloa joka päivä) ja siitä alkoikin sitten sopivan puikkokoon etsintä mallitilkuin. No eihän siitäkään mitään tullut. Yksikään kokeilu ei tuottanut toivottua tulosta ja niinpä puolitoista kerää villalankaa tuhlattuna kokeiluihin, päätin, että syteen tai saveen. Teen 4,5 koon puikoilla ja L kokoisena. Tulee mitä tulee...
Neulomisen aloitin heti Itsenäisyyspäivän jälkeen torstaina, eli tätä kirjoittaessa 1,5 viikkoa sitten. Yllä olevista kuvista näkee edistymisen eiliseen iltaan asti. Parina päivänä en ole kärsinyt neuloa, mutta muina päivinä aina jonkin verran. Olisi tietysti ollut huippua tehdä tämä omista langoista, mutta koska ne on vielä karstaamatta ja kehräämättä, niin lankana tässä on Novitan Suomivilla, joka on tehty suomalaisen lampaan villasta.
Jännä nähdä, missä vaiheessa näin ison työn neulomisen innostus lopahtaa, kun olen vain sukkia ja lapasia ennen tehnyt. Ajattelin kuitenkin, että yritän ja katsotaan, miten käy. Vielä ainakin on innostus voimissaan. Niska-hartia taas vähän vihoittelee, mutta pienissä erissä tehden ja venyttelyn sekä rullailun (ja serkun hierontojen) avulla eteenpäin mennään.
Näillä eväillä kohti Joulua!
-Torpatar
